Ajatuksia Design Week Jyväskylä -tapahtumasta

Jyväskylässä järjestettiin ensimmäistä kertaa Design Week Jyväskylä -tapahtuma 19. - 21.5.2010. Tapahtuma oli tosiaan kolmepäiväinen, vaikka se oli nimetty Design Week:iksi. Tapahtuma oli Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden järjestämä.
Design Week Jyväskylä -tapahtuma alkoi Muotoilu koskettaa kaikkia –avajaisseminaarilla (http://www.jkldesignweek.fi/Design%20Week%20Jyvaskyla_ohjelma_Avajais.html).

Avajaisseminaari

Aki Choklatin suunnittelemia upeita design -kenkiä näytillä Design Week Jyväskylän avajaisseminaarissa

Avajaisseminaari oli mielestäni koko Design Weekin parasta antia. Siinä kuultiin puheenvuoroja designin eri aloilta ja eri näkökulmista. Seminaarin avasi kansanedustaja Aila Paloniemi, joka puheessaan korosti muotoilun merkitystä jokapäiväisessä elämässämme. Seuraavan puheenvuoron sai taiteen maisteri Saara Linna Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, joka kertoi palvelumuotoilusta osana "tämän päivän muotoilun kenttää". Museolehtori Raija Manninen Suomen käsityön museosta esitteli hankkeen, jonka lopputuloksena on tehty verkkoon design-sanasto, ja seminaarin päätteeksi kenkädesigner Aki Choklat piti luennon aiheesta ”Does Design Matter?”. Design Weekin muuhun ohjelmaan (http://www.jkldesignweek.fi/Design%20Week%20Jyvaskyla_ohjelma_aikataulu.html) kuului mm. opiskelijoiden järjestämiä valokuvanäyttelyitä ja Design Tori –myyjäiset.

Palvelumuotoilu on muotoilussa ajankohtainen puheenaihe

Saara Linnan esitys palvelumuotoilusta oli ajankohtainen. Saara Linna kertoi esityksessään, millaisia vaiheita palvelumuotoilun prosessi pitää sisällään. Lisäksi hän esitteli esimerkin juoksutapahtumaan palvelumuotoilun keinoin suunnitellusta saunamaailmasta. Esitys oli sisällöltään hyvä ja aihe mielestäni niin mielenkiintoinen, että haluan hankkia siitä lisää tietoa ja palata siihen vielä tarkemmin tulevaisuudessa.

Onko designilla väliä?
Aki Choklatin esityksestä sain myös paljon irti. Kysymys ”Does Design Matter?” saattaa alkuun kuulostaa siltä kuin sitä ei edes kannattaisi esittää. Totta kai designilla on väliä. Mutta Aki Choklatin tapa lähestyä kysymystä oli erittäin avartava, niin että jälkeenpäin ymmärsin kysymyksen tärkeyden ihan eri tavalla. Esityksessään Aki pohti designin nykytilaa ja nosti esiin useita siinä tänä päivänä vaikuttavia ilmiöitä. Lisää Akin luennosta voit lukea seuraavassa postauksessani.

Muotoilusanasto: mitä design tarkoittaa?

Suomen käsityön museon museolehtori Raija Manninen esitteli avajaisseminaarissa hankkeen, jonka pohjalta oli syntynyt muotoilusanasto. Muotoilu sanaston tarkoitus on hahmottaa rajoja ja hierarkiaa muotoilun sisällä elävien erilaisten käsitteiden välille. Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme designista? Mitä on taideteollisuus? Entä miten eroavat toisistaan käsityö ja taidekäsityö? Muotoilusanasto löytyy osoitteesta http://www.avoinmuseo.fi/craftmuseum/muotoilusanat/. Sanastoa on mahdollista myös kommentoida. Ymmärrän hyvin miksi tällainen sanasto on ollut tarpeellista tehdä. Muotoilun sisällä rajat eri käsitteiden välillä eivät ole itsestään selviä, vaan joskus myös subjektiivisia tulkintakysymyksiä. Syntynyt sanasto ei mielestäni kuitenkaan ole valmis vastaus aiheeseen, vaan hyvä pohja keskustelulle. Kannattaa siis käydä lukemassa määritykset ja kommentoida niitä.

Design Tori: mitä on design?
Erityisesti minussa heräsi kysymys ”mitä design on?” käydessäni Design Tori –myyjäisissä. Voidaanko mitä vain käsin tehtyä myydä design-sanan alla? Tapahtuman järjestäneet opiskelijat eivät kenties olleet pohtineet myyjäisten sisältöä suhteessa sen nimeen kovinkaan syvällisesti myydessään pöytäpaikkoja yrittäjille.

Tässä vaiheessa voin mainita, että olisin mielelläni ottanut tähän postaukseen kauniita kuvia upeista design-myyjäisistä, mutta olosuhteet eivät olleet sitä mitä olisin tapahtuman nimen perusteella odottanut, joten pahoittelen etteivät kuvat ole kovin esteettisiä. Yllätyin nimittäin siitä, mitä kaikkea design -sanan alla oli myyntiin tuotu, ja miten tuotteet oli pantu esille...

Arvioin näitä myyjäisiä nyt ammatillisesta näkökulmasta. Olen itse saanut koulutuksen tuotteiden esillepanoon ja tehnyt aiheesta opinnäytetyöni ammattikorkeakouluun. Työskentelen tällä hetkellä SOK:lla tilanhallinnan ja esillepanon tiimissä tavarataloketjussa. Olen urani aikana ollut suunnittelemassa useita myymäläkonsepteja ja esillepanotapoja. Olen myös opettanut ammattikorkeakoulussa myymäläsuunnittelua ja mielikuvamarkkinointia. Tästä näkökulmasta on mielenkiintoista tutkia, mitä mielikuvia esillepanot ja tuotteet herättävät näissä design-myyjäisissä.

Myyjäiset järjestettiin kauniissa Aalto salissa:


Ulko-ovella ja sisäänkäynnissä vieraita oli vastaanottamassa musta silhuettihahmo, jolle oli pinkistä muovista muotoiltu mekko ja rusetti. Viestiikö tämä ohikulkijoille, että sisällä on designia kaupan?

Tässä myyjäisten yleisilme ovelta katsottuna:

Mielestäni tilan kalustus ei ole hengeltään lainkaan designmainen. Eikö design-myyjäisten pitäisi myös kalusteiden puolesta näyttää design-myyjäisiltä eikä tyytyä kirpputorien standardiratkaisuihin? Voin todella uskoa että pöydän vuokranneet yrittäjät olisivat toivoneet parempaa panostusta tähän asiaan tuotteiden paremman näkyvyyden nimissä. Nämä kalusteratkaisut halventavat tuotteen kuin tuotteen. Tuleeko tästä tilasta mieleen design tori vai kirpputori?
Etualalla oli Arto Halmetojan standi, jossa myytiin selkeälinjaisia puutuotteita keittiöön:

Puu oli ihanan tuntuista kädessä, tuotteet olivat kauniita ja niissä oli hurmaava tervan tuoksu. Designia vai ei? Omasta mielestäni kyllä.

Myynnissä oli myös muita käsintehtyjä tuotteita:
Ikoneja, lappalaisnukkeja, kulhoja, kattaustekstiilejä... Designia vai ei? Mielestäni ei missään nimessä...

Ne mussukat (http://www.nemussukat.blogspot.com/): Tyynyjä, mattoja ja muita sisustustuotteita. Designia vai ei? Omasta mielestäni ei todellakaan. Silti lattialla olevat virkatut matot olivat mielestäni aivan ihastuttavia, täydellisen sopivia esim. pienelle raikkaasti sisustetulle kesämökille!

POGOSTICK failure (http://www.pogostickfailure.com/):Pipoja, laukkuja, koruja, asusteita jne. Designia vai ei? Omasta mielestäni ei designia, mutta kierrätysdesignia kyllä. Ja älkää antako sekavan esillepanon häiritä liikaa, tuotteet olivat kyllä oikein rokkaavia! Paremmassa myyntikalusteessa paremmin esillepantuna ne olisivat tulleet paremmin esille ja näyttäneet siltä kun pitääkin.

Jaana Harlin DESIGN (http://www.jaanaharlin.com/index.html): Sisustus- ja käyttötekstiilejä. Designia vai ei? Vaikka yrityksen nimessä on sana design, näkisin että kyse on enemmän jostain käsityömaailmaan kuin mitenkään designmaailmaan linkittyvästä yrityksestä. Oletko samaa mieltä? Esillepanotekniikaltaan tämä pöytä on ehkä myyjäisten paras selkeytensä ansiosta.

Io Design (http://www.iodesignio.fi/):

Koruja, muotoilua käsityötä. Designia vai ei? Esillä oleva koruvalikoima on niin monenkirjava, että en näitä kyllä designiksi miellä parhaalla tahdollanikaan.
Ihanna Design (http://www.ihannadesign.com/): Kosmetiikkalaukkuja, huovutettuja maatuskakoruja, vaatteita kierrätysmateriaaleista jne. Designia vai ei? Pogostickin ohella tämä oli kai lähinnä kierrätysdesignia, mikä on hyvin trendikästä tällä hetkellä. Mielestäni myynnissä oli oikein kivoja tuotteita, joissa oli oivaltavia ideoita. Valitettavasti nämä tuotteet oli pantu esille suoranaiseksi rytöläjäksi. Kaluste ei toiminut näillekään tuotteille.

Äidin kanavatyöt uusiokäytössä!
Tämä bolero oli mielestäni aivan superihana...

Heli Joela (http://www.helijoela.com/): Käsintehtyjä hopeakoruja. Designia vai ei? Ainakin sinne päin. Voisin hyvin kuvitella nämä korut myyntiin tavaratalon koruosastolle eivätkä ne yhtään häpeäisi esim. Aarikalle. Harmi että tässä myyntiympäristössä pöytäliinan päällä esiteltyinä ne eivät täysin pääse oikeuksiinsa. Näin esiteltyinä tuotteet näyttävät suorastaan halvoilta. Mutta se ei ole tuotteiden syy, vaan puitteiden.

Kristian Venäläinen (http://www.kristianvenalainen.com/):

Keramiikkaa. Designia vai ei? Voi olla sitäkin, mutta itse näkisin nämä tuotteet lähempänä taidekäsityötä. Ehkä se johtuu tuotteiden muotokielestä. Mitä mieltä sinä olet?

Emalipuu (http://www.emalipuu.fi/): Kulhoja ja koruja emalista ja puusta. Designia vai ei? Mielestäni tämäkin olisi ehkä luettavissa taidekäsityöksi. Oletko samaa mieltä?

Emalipuun koruja.
Kuten kuvista huomaa, myyjäisissä myytiin design -sanan alla aika kirjavaa valikoimaa erilaisia tuotteita. Jos joku meni design -sanan vetämänä myyjäisiin ja ajatteli tekevänsä oikeita design -löytöjä, niin hän saattoi aika lailla pettyä tarjonnasta. Mutta mikä olisi ollut vähemmän harhaanjohtava nimi tapahtumalle? Taide- ja käsityömyyjäiset? Esillepanotekniikka viesti suurimmalta osin kyseessä olevan käsityöläisten kirpputori.

Design Week Jyväskylän muu tapahtumatarjonta

Hyvä kysymys on mielestäni myös se, millaisen kuvan Jyväskylän designin laadusta ja tilasta Design Week Jyväskylä –tapahtuman sisältö antaa. Tapahtuman puitteissa esillä oli lähes pelkästään opiskelijoiden projekteja. Niitä oli toki mukavaa nähdä, mutta näyttelyt olivat lähinnä valokuvanäyttelyitä. Yksi näistä näyttelyistä oli "Croquet with the Queens" -näyttely, josta olen aikaisemmin kirjoittanut. Ammattikorkeakoulussa ei opeteta tuotesuunnittelua muutamaa vaatetussuunnittelukurssia lukuunottamatta, joten ”oikea design” poisti Design Weekillä poissaolollaan lähes täysin. Mielestäni ainoa kunnon pala designia oli nähtävissä Amazing Design –kierroksella. Amazing Design oli tempaus, jossa oli tarkoitus päivän aikana poiketa eri yrityksissä ja taidenäyttelyissä tutustumassa design –tuotteisiin ja muuhun design -sanan alla myytävään tarjontaan sekä taiteeseen ja käsityötaiteeseen. Jokaisesta käynnistä sai leiman passiin, ja passin palauttamalla osallistui Harri Koskisen suunnitteleman Block -valaisimen arvontaan. Lauantaina kävin Amazin Design -kierrokseen kuuluvassa Sisustus Ilo -liikkeessä, jossa Jonas Hakaniemi, Janne Tyynismaa ja Anu Pylsy esittelivät suunnittelemiaan tuotteita. Siellä oli mielestäni viikon ainoa oikea design- sisältö, jossa näki oikeita design-tuotteita. Olisin odottanut Design Week Jyväskylältä vähän laajemmin uusia designideoita ja mielenkiintoisten design -tuotteiden näkymistä. Näin vieraspaikkakuntalaisena jäin ohjelman perusteella miettimään, että tässäkö nyt on se mitä Jyväskylällä on designin saralta tarjota? Vai onko tapahtuman järjestäjillä ollut vaan tavallista alhaisempi kunnianhimo? Mielestäni tästä Design Week -tapahtumasta henki se, että se oli merkonomien eikä muotoilijoiden toteuttama. Toteutus oli erittäin epäammattimainen niin sisällöltään kuin visuaaliselta ilmeeltään. Harvoin näkee design -teemaviikkoja, joissa design loistaa poissaolollaan. Sisältö kumoaa tässä tapauksessa otsikon.

Silmiinpistävää tapahtumassa oli se, että avajaisseminaarissa kuultiin asiantuntevia avajaispuheenvuoroja muotoilusta, mutta kuitenkin näytti siltä ettei tapahtuman toteuttajilla ollut mitään käsitystä siitä, mitä design on ja minkälaisia asioita sanan alla voi tuoda esille. On lähes koomista, että avajaisseminaarissa esiteltiin muotoilusanasto jossa oli purettu auki muotoilun kentän termejä, mutta silti Design Weekin toteutuksessa design, käsityö, kierrätysdesign, taidekäsityö ja taide olivat suloisessa sekasotkussa täysin jäsentymättömästi.
Kaikenkaikkiaan tapahtuma oli kuitenkin mielestäni ajatuksia herättävä. On vaikeaa täysin tarkasti määritellä sitä, mitä design oikeasti on. Selvästi se on ainakin jotain hyvin tavoittelemisen arvoista ja haluttavaa, sillä niin moni liittää sanan yrityksensä nimeen. Mutta onko design oikeasti mitä tahansa muotoilua? Entä käsityö, onko se muotoilua vai kokonaan oma alansa? Voiko tosiaan kuka tahansa tuotteita suunnitteleva julistautua designeriksi? Vai sisältääkö sana design oikeasti jonkun juhlallisemman kaiun? Onko se kuitenkin oma erityisalansa muotoilun sisällä? Ja kuka loppujen lopuksi voi vetää rajan siihen mikä on designia ja mikä ei? Täysin tarkkoja rajoja voi olla joissain tapauksissa vaikeaa vetää. Selvää kuitenkin on se, että muotoilusanasto tulee tarpeeseen, ja jokaisen tällaisia tapahtumia järjestävän tulisi sen keskeiset kohdat omaksua ennen kun alkaa suunnittelemaan tapahtumalleen sisältöä.

Uskon vahvasti, että jatkossa tapahtuman järjestävän tahon kannattaa miettiä tapahtuman sisältö nimenomaan design -sanan näkökulmasta, ei taloudellisen hyödyn tai opintopisteiden saamisen näkökulmasta. Design on sanana lupaus yleisölle, ja tämä tapahtuma ei sitä lupausta onnistunut lunastamaan.