Croquet With the Queens -taidenäyttely

Kävin eilen illalla tutustumassa Croquet With the Queens -valokuvanäyttelyyn, joka on esillä Jyväskylän Galleria Hoppassa 19.-26.5. Kyseessä on kahden vestonomiopiskelijan, Henna Haataisen ja Elisa Korhosen opinnäytetyö. Tässä tunnelmia näyttelyn avajaisillasta, joka pidettiin eilen 19.5.

Tiesin paikalle mennessäni vain sen, että kyseessä on kahden opiskelijan opinnäytetyö. Siitä näkökulmasta katsoen näyttelyn tiedottamista voisi mielestäni seuraavaa kertaa varten hieman kehittää. Käsiohjelmassa oli mielestäni aika suppeat tiedot näyttelystä. Olisin toivonut siihen enemmän tarkempaa tietoa siitä, mistä tässä näyttelyssä oikeasti oli kyse. Käsiohjelmasta oli luettavissa vain se, että kyseessä on kahden tytön unelman toteutus, ja perässä oli lista yhteistyöhenkilöistä joiden kanssa projekti oli toteutettu. Olisin toivonut ohjelmaan tietoa esimerkiksi projektin tarkoituksesta, eri ihmisten rooleista projektissa (kuka oli valokuvaaja?) sekä näyttelyn ja kuvien merkityksestä ja ideoista. Kaikkea ei tarvitse selittää puhki, mutta tietyt perustiedot olisi hyvä kuitenkin kertoa katsojalle, sillä ne helpottaisivat ymmärtämään näkemäänsä oikeassa kontekstissa.

Näyttelyn tarkemmat tiedot löysin Design Week Jyväskylä -nettisivuilta (http://www.jkldesignweek.fi/Design%20Week%20Jyvaskyla_ohjelma_queens.html). Sieltä selvisi, että valokuvat on ottanut Samuli Härkönen, ja kuvien vaatteet ovat suunnittelijoiden Hanna Perälä (LUNCH) ja Patrik Jan Prusak (Patrik loves Jenni) käsialaa. Vasta jyväskyläläisen tapahtuman, Yläkaupungin Yön, nettisivuilta (http://www.ylakaupunginyo.fi/tapahtumat/396-croquet-with-the-queens-valokuvia-videoita-ja-musiikkia/) löysin oikeastaan koko tapahtuman punaisen langan kerrottuna. Kyseessä on siis useiden keskisuomalaisten kulttuurialan osaajien yhteisproduktio, jossa yhdistyvät hienolla tavalla valokuvataide, musiikki, muoti ja kuvataide. Malleina ovat toimineet tavalliset ihmiset, keskisuomalaiset eri kulttuurialojen vaikuttajat. Näyttelyssä kuullun musiikin on tuottanut Henri Lindström. Henna ja Elisa ovat koonneet siis opinnäytetyönään yhteen kulttuurialan osaajia ja tuottaneet tämän näyttelyn, jossa koko produktio esitellään valokuvan, musiikin ja videon kautta. Mikä hieno idea ja lopputulos! Tässä muutamia esimerkkejä näyttelyn valokuvista:









Näyttely herätti selvästi paljon kiinnostusta, sillä avajaisissa oli todella runsaasti ihmisiä ihailemassa upeita kuvia. Mielestäni kuvat olivat todella hyvin onnistuneet. Ne olivat raikkaita ja tuoreen näköisiä, ja niissä oli persoonallinen ilme. Värimaailma oli rajoitettu, jolloin väri pääsi hienosti oikeuksiinsa aina kun sitä oli käytetty. Valolla ja varjolla oli leikitty aikaansaaden hienoja kontrasteja. Tuotteet olivat kauniita, ja ne oli valokuvattu todella tunnelmallisessa ympäristössä, joka toi kuviin ainutlaatuisen leimansa. Luulin aluksi että kyse on muotikuvauksista, jolloin ajattelin että muotikuviksi joissain kuvissa tuotteet näkyivät niin huonosti, että kuvan perusteella tuotetta ei voisi myydä. Mutta kun kyse on laajemmasta taideproduktiosta ei kuvien kaupallisuus ole relevantti arvointiperuste. Arvostan kovasti näiden opiskelijoiden aikaansaannosta ja lopputulos oli kokonaisuutena mielestäni erittäin vakuuttava opinnäytetyö.

Slow Design Week Finland vol. 3 - Nanoscience Center

Muotisuunnittelijat nanoteknologian keskuksessa? Mitä ihmettä?
Muodinluojalle on etua avarasta ja uteliaasta asenteesta ympäröivää maailmaa kohtaan. Kannattaa aina kulkea silmät auki ja suhtautua kiinnostuksella kaikkia uusia asioita ja innovaatioita kohtaan, sillä siitä voi olla odottamatonta hyötyä oman työn kannalta. Myös yhteistyö muiden tieteenalojen kanssa on hedelmällistä, sillä muilla aloilla voi olla yllättävän paljon annettavaa muodille. Joku toinen voi oikeasti pystyä toteuttamaan visiosi, joka alkuun kuulostaa mahdottomalta. Tästä syystä vierailimme tänään Jyväskylän Nanoscience Centerissä (https://www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc) kuuntelemassa yrityspalvelupäällikkö Elja Kallbergin ansiokasta esitystä siitä, mistä nanoteknologiassa on kyse ja millaisia innovaatioita sen avulla on saatu aikaiseksi.

Elja Kallberg esitteli meille tuulivoimalan siiven, joka on nanoteknologialla aikaansaadun materiaalin ansiosta niin kevyt, että se on voitu tehdä entistä suuremman kokoiseksi

Suomalaisella huippuosaamisella uusia innovatiivisia materiaaleja ja tuotteita
Nanoscience Center on maailman johtavia nanotutkimuslaitoksia. Laitoksessa yhdistyy kemian, fysiikan ja matemaattis-luonnontieteellisten laitosten nanotiedetutkimus. Nano tarkoittaa kääpiötä, ja yksi nano (1 n) on millimetrin miljoonasosa. Nanotutukimuksessa siis voidaan tutkia ainesosia hyvin pienessä mittakaavassa ja vaikuttaa ainesosien ominaisuuksiin muuttamalla sitä molekyylitasolla. Esimerkiksi pahvista ja nahasta on pystytty tekemään nanoteknologian avulla läpinäkyviä! Nanoteknologiasta on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana globaali megatrendi, ja sen tutkimus on mennyt niin paljon eteenpäin että kaupoista löytyy jo paljon tuotteita, joissa on hyödynnetty nanoteknologiaa tuoteominaisuuksien parantamiseksi. Nanoteknologiaa löytyy varmasti jo jokaisesta länsimaisesta kodista, esim. kännykässä on nanotekniikkaa, led-valo on nanotekniikkaa jne. Kuulimme tänään myös paperikaiuttimesta, siis kaiuttimesta, joka on saatu aikaan sivelemällä paperille ainetta, joka sisälsi sellaista nanoteknologiaa että se toisti ääntä!

Tässä tunnelmakuvia tekemämme tututstumiskierroksen varrelta:





Nanoteknologiaan on käytetty jo olemassa olevissa tuotteissa
Suomi on globaalissa mittakaavassa nanotutukimuksen huippumaita ja Suomessa on innovatiivisia menestyviä yrityksiä, jotka ovat ottaneet nanoteknologian osaksi tuotekehitystään. Nanoteknologia pystyy tarjoamaan ratkaisun mitä erilaisimpiin ongelmiin, ja usein yritykset ottavatkin yhteyttä nanotutkimuslaitokseen pyytäen ratkaisua johonkin asiaan. Nanoteknologiaa on hyödynnetty esimerkiksi Kalevala Korun ja Lapponia Korun hopeakoruissa. Hopeakorut on pinnoitettu ALD-teknologialla (Atomic Layer Deposition), joka muodostaa tuotteen pinnalle atominohuen kalvon, joka suojaa tuotetta tummumiselta. Kalvo kestää tuotteen pinnassa silloin kun tuote on varastoituna, mutta mekaanisessa rasituksessa se kuluu ajan myötä pois.

Muita esimerkkejä nanoteknologian hyödyntämisestä löytyy urheiluvälinevalmistajilta, jotka ovat ottaneet nanoteknologian vastaan avosylin. Urheiluvälineissä on pystytty menestyksekkäästi hyödyntämään hiilinanoputkista valmistettuja materiaaleja. Hiilinanoputki on ominaisuuksiltaan erittäin lujaa, mutta hyvin kevyttä, ja se johtaa sähköä ja lämpöä parhaiten kaikista tunnetuista materiaaleista. Urheiluvälineisiin on kehitetty Hybronite(R) -nimistä ainetta, joka on hiilinanoputkilla vahvistettua komponenttia. Se on kevyttä ja lujaa, ja sitä on käytetty esimerkiksi jääkiekkomailoissa. Nanoteknologialla on saatu aikaan myös kestäviä ja höyhenenkevyitä suksia, joita ei tarvitse lainkaan voidella.





Nanoteknologian mahdollisuudet tuntuvat loputtomilta. Sillä voidaan pinnoittaa lasia, autojen maalipintoja, kylpyhuonemateriaaleja, laattoja, laattasaumoja, tiskipöytiä, hanoja jne. Mikä unelma puhtaanapidon kannalta, materiaali johon lika ei tartu! Pinnotteella eivät myöskään bakteerit pysty kasvamaan.

Tärkeää nanoteknologia on myös lääketeollisuudelle. Sen avulla voidaan kehittää uusia tehokkaampia lääkkeitä, ja jo nyt tutkitaan miten nanoteknologia voisi auttaa taistelussa syöpää vastaan. Nanoteknologian avulla voidaan saada myös tarkkaa tietoa eri aineiden pitoisuuksista ihmisessä, esim. veressä olevien aineiden tasapainosta, jolloin voidaan hyvinkin nopeasti todeta vaikkapa sydäninfarktin mahdollinen vaihe. Nanoteknologia auttaa myös esim. Parkinsonin taudin tutkimisessa.

Magnasense on laite, jonka avulla voidaan nanoteknologiaan hyödyntäen tutkia verestä ainepitoisuuksia, joka paljastaa esim. mahdollisen sydänkohtauksen tai sen vaiheen jo ambulanssissa

Nanoteknologian mahdollisuudet tekstiiliteollisuudelle
Nanoteknologialla voidaan vaikuttaa myös tekstiilien ominaisuuksiin, ja se on epäilemättä tärkeä uusi kehityssuunta tekstiiliteollisuudelle. Nanoteknologialla on jo nyt tehty esimerkiksi kangasta, jossa on teflonpinnoite, jonka ansiosta tekstiili hengittää normaalisti, mutta se ei ime yhtään vettä sisäänsä. Tätä on hyödynnetty jo mm. ravintoloiden pöytäliinoissa, ja innovaation ansiosta pöytäliinojen pesun tarve on vähentynyt viiteen prosenttiin. Tämä on luonnollisesti hyvin ekologista, koska tuotteiden kuljetukseen ja pesuun kuluu huomattavasti vähemmän energiaa ja vettä. Pöytäliinoja valmistaa suomalainen Tefismart-yritys (http://www.tefi.fi/), mutta materiaalissa on potentiaalia paljon muuhunkin käyttöön kuin vain pöytäliinoihin. Nanoteknologialla on myös jo nyt kehitetty GoreTex-periaatteella toimivia kalvoja, joissa on nanoskooppisen pieniä reikiä, jotka päästävät läpi vesihöytyä muttei vettä. Sitä on käytetty esim. Porschen ajovaloissa suojaamassa niitä vedeltä. Kenties vaatetukseenkin voidaan kehittää suojakalvoja nanomenetelmällä. Ja minulle kiitos tulevaisuudessa kaikki vaatteet sellaisesta kankaasta, joka on nanoteknologialla käsitelty kissankarvoja hylkiväksi!

Nanoteknologia vaatteissa
Tulevaisuudessa teknologia tulee olemaan paljolti käyttäjän vaatteisiin integroitua, joka on mahdollista nanoteknologian avulla. Suomessa on nyt jo kankaanpääläinen yritys Clothing Plus Oy (http://www.clothingplus.fi/), joka integroi vaatteisiin teknologiakomponentteja, esim. sykeantureita nanoteknologiaa hyödyntäen. Tulevaisuuden vaatteet voivat varmasti pitää sisällään mitä erilaisinta teknologiaa. Vain mielikuvitus on rajana. Tulevaisuuden älyvaatteet (tai vaikka jalkineet) voivat esimerkiksi viilentää kuumalla ja lämmittää kylmällä.

Nanoteknologiasta voi saada myös inspiraatiota vaikkapa vaatteiden kuoseihin! Tässä nanokoosta suurennettuja kuvia eri materiaaleista, mm. paperin pinnasta:

Muotoilun tulevaisuus on nanoa
Nanoteknologialla tulee olemaan jo lähitulevaisuudessa nykyistä tärkeämpi rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Tulevaisuudessa nanoteknologian avulla pystytään toteuttamaan tehokkaampaa elektroniikkaa, saamaan materiaaleihin aikaan uusia ominaisuuksia sekä tuottamaan energiaa uudella tehokkaalla tavalla, eli se tulee olemaan tärkeä tekijä tulevaisuuden energiapolitiikassa. Sillä on tärkeä rooli myös lääketieteen kehityksessä. Nanoteknologia menee eteenpäin innovaatioiden avulla: on oltava joku tarve, johon sitten kehitetään soveltuva nanoteknologia. Tässä on muotoilijoilla tärkeä rooli. Muotoilijat voivat käyttää mielikuvistustaan ja innovoida tuoteominaisuuksia, joita tuotteisiin halutaan, tiedemiesten intohimona on toteuttaa ne. Tähän me Suomessa pystymme, sillä meillä on korkea osaaminen teknologiassa ja korkea muotoilun taso. Suomi voi olla älyvaatteiden edelläkävijämaa!

Slow Design Week Finland vol. 2 - vierailu Lahtisten huopatehtaaseen

Tiistain osuus alkoi tutustumisella Lahtisten huopatossutehtaaseen, joka sijaitsee Jämsässä. Tehtaissa vierailu on todella antoisaa, sillä niissä on aina aivan oma tunnelmansa. Suunnittelija saa todella syvällisen ymmärryksen tuotteiden suunnitteluun nähdessään niiden syntyprosessin. Olikin todella kiehtovaa nähdä, miten huopatuote syntyy. Eniten minua hämmästytti se, miten paljon huopa kutistuu käsittelyn aikana; lasten pienikokoinen huopikas on prosessin alussa isojalkaisen miehen kokoinen huopasukka. Käynti oli ainutlaatuinen kokemus, sillä normaalisti tehtaaseen ei päästetä ulkopuolisia seuraamaan tuotantoprosessia. Meillekin asiat kerrottiin aika yleisellä tasolla. Aki Choklat on suunnitellut Lahtiset-merkille huopamalliston (http://www.lahtiset.fi/mallisto/aki-choklat-for-lahtiset.html), jossa perinteinen tuote on ajateltu uudella tavalla. Mallistossa huopatossuista on tehty aito design-tuote, jonka ajattelen edustavan Slow Designia. Tuotteet ovat kestäviä ja laadukkaita, pitkälle kehitettyjä design -tuotteita, jotka kestävät aikaa muotoilunsa ja laatunsa puolesta. Mallistoon kuuluu huopatossujen lisäksi myös laukkuja.

Vierailun päätteeksi kävimme tehtaanmyymälässä, jossa näimme erilaisia valmiita tuotteita. Muistan itse lapsuudestani punaiset huopikkaat, joita rakastin tosi kovasti kunnes ne jäivät minulle pieniksi. Sen muistona löysinkin itselleni aivan huikean hienot "säärystimet":

En tiedä mikä näiden oikea nimi on, mutta tavoitin juuri sen oikeanlaisen punaisten huopikkaiden fiiliksen tässä tuotteessa, kuitenkin modernimmalla tavalla toteutettuna. Ensi talvena en varmasti palele sääristä kun yhdistän nämä mustiin talvinilkkureihini. Ja nyt hankintalistalleni ilmestyi punainen huivi, myssy ja hansikkaat... Niitä on onneksi vielä muutama kuukausi aikaa suunnitella ja toteuttaa. Hitaasti hyvä tulee....

Slow Design Week Finland vol. 1 - aloituspäivä

Sain onneksi aivan loistavan syyn aloittaa blogini, joka on ollut jo pitkään perustettuna, mutta kirjoittaminen on aina siirtynyt muiden kiireiden edeltä. Nyt minulla on kuitenkin hyvä syy kirjoittaa kiinnostavasta aiheesta. Olen päässyt mukaan ottamaan osaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa järjestettävälle viikon kestävälle Slow Design Week Finland -kurssille, jonka vetäjänä toimii Aki Choklat. Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelijat Slow Design -ajatustapaan, oppia uusia tapoja ideoida ja ammentaa inspiraatiota lähiympäristöstä, eri materiaaleista sekä tuottaa oma designkonsepti. Kurssista vinkkasi minulle hyvä ystäväni Kaija Savolainen, joka toimii Keski-Suomen taidetoimikunnassa muotoilun läänintaiteilijana. Kurssi alkoi maanantaina 17.5. sillä, että Aki Choklat kertoi omasta taustastaan työelämässä ensin hektisessä amerikkalaisessa uutistoimistossa ja sitten uranvaihdoksestaan designeriksi. Nykyään hän paitsi suunnittelee jalkineita (http://www.akichoklat.com/), myös opettaa italialaisessa Polimoda -koulussa Firenzessä (http://www.polimoda.com/en/home.html), luennoi ja konsultoi yrityksiä ympäri maailmaa sekä tekee trendiennusteita.

Slow-design ajattelutapa - mistä siinä on kyse?

Luento jatkui Slow Design -käsitteen avaamisella. Slow Design on ajatustapa, joka on syntynyt hektisen elämäntavan vastapainoksi. Kun asiat ajatellaan, suunnitellaan ja toteutetaan huolellisemmin, saadaan aikaan jotain ainutlaatuista: laatua, joka kestää aikaa. Ekologinen ajattelutapa onkin osa Slow Designin periaatteita. Akin sanoin maailma ei tarvitse lisää tuotteita, mutta se tarvitsee uusia ideoita. Tämä on mielestäni aivan nerokkaasti ajateltu ja pitää aivan täysin paikkaansa, ja on myös ekologinen tapa ajatella. Maailma ei tule paremmaksi paikaksi uusilla tavaroilla, mutta ideat ja keksinnöt vievät yhteiskuntaa eteenpäin.

Slow -liikkeen esitaistelijana tunnettu Carl Honore toteaa sivullaan (http://www.carlhonore.com/), että Slow -ajattelussa tarkoituksena ei ole tehdä asioita niin nopeasti kuin mahdollista, vaan niin hyvin kuin mahdollista. Tämä ei siis tarkoita sitä, että asiat tehdään laiskasti. Asiat päinvastoin tehdään hyvin, huolella ja oikeaan aikaan. Tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessi voi viedä paljon aikaa, mutta lopputuloksena on aina ainutlaatuinen idea, laadukas tuote jota on vaikea kopioida. Slow Designissä siis ikään kuin yhdistyvät muotoilu ja (taide)käsityöläisyys.

Slow Design - uutta luksusta
Muoti on viime vuosien aikana demokratisoitunut keskiluokan vaurastuessa niin, että luksustuotteetkin ovat nykyään tavallisten kuluttajien saavutettavissa. Tavara ei ole enää luksusta. Mitä luksus sitten on? Se pitää sisällään ajatuksen siitä, että on olemassa jotain tavoittelemisen arvoista, johon kaikilla ei ole varaa. Tässä kiireisessä nyky-yhteiskunnassa hidas elämäntapa ja asioiden tekeminen omaan tahtiin on todellakin luksusta, johon kaikilla ei ole varaa. Kuinka moni ihminen oikeasti pystyy hyppäämään pois oravanpyörästä ja tekemään mitä itse haluaa, milloin itse haluaa? Sellainen ihminen, jolla on varaa tähän luksukseen. Ja tällainen luksus tekee ihmisen aivan varmasti onnellisemmaksi kuin mikään tavara on ketään koskaan tehnyt. Olisiko minulla varaa tähän luksukseen? En voi olla leikkimättä tällä ajatuksella...


Muita Slow-liikkeitä
Maailmalla on myös muita Slow -ajattelutapaan linkittyviä liikkeitä. Kuuluisin niistä lienee Suomessakin trendiksi muodostunut Slow Food -liike (http://www.slowfood.com/), joka on perustettu Italiassa vuonna 1986 vastareaktiona Fast Food -kulttuurille. Sen filosofiaan kuuluu ruoan tuottaminen lähialueella, ruuan hidas valmistus ja myös sen nauttiminen rauhassa ajan kanssa. Ruokaa arvostetaan, se on nautinto ja siitä nautitaan sen ansaitsemalla tavalla. Tästä on kehitetty Citta Slow -liike (http://www.cittaslow.org/index.php), sekin Italiassa vuonna 1999. Citta Slow -maininnan voi saada kaupunki, jonka elämäntyylissä näkyvät Slow -liikkeen arvot. Kaupungissa on oltava mm. monipuolista kulttuuritoimintaa, käsityöläisyyttä, koskematonta luontoa ja aitoja perinteitä.


Hitaus trendien maailmassa
Mitä Slow Design sitten tarkoittaa nopeasti vaihtuvien trendien maailmassa? Onko sille tilaa tehokkuutta vaativassa kaupallisessa maailmassa? Omasta mielestäni sille on paitsi tilaa myös tilausta. Trendit syntyvät aina heiluriliikkeenä: seuraava trendi on aina jatketta edelliselle, kunnes jokin suuntaus tulee tiensä päähän ja heiluriliike kääntyy vastaliikkeeksi. Viime aikoina muoti on esimerkiksi ammentanut paljon inspiraatiota menneiden vuosikymmenien romanttisesta vintage -tyylistä. Kun tämä suuntaus alkaa olla loppuun kaluttu, on oletettavasti seuraava trendisuuntaus futuristinen ja moderni, menneestä suuntaudutaan tulevaisuuteen. Huomattavaa on, että muoti ei koskaan palaa takaisin aivan samanlaisena kuin se on joskus ollut. Vaikka vaikutteita haetaan menneisyydestä, tuotteet tehdään nykypäivän ihanteiden mukaan. Futurismi oli muotia jo 60-luvulla, silloin kun ihminen kävi ensi kertaa kuussa, mutta trendi tuskin palaa samanlaisena, vaan uudella tavalla tulkittuna. Samasta ilmiöstä on mielestäni Slow -liikkeessä kyse. Se on vastaliike Fast-kulttuurille, joka ehkä alkaa tulla tiensä päähän. Ihmisillä on sisäinen tarve tehdä asiat omaan tahtiinsa, ja se tahti on jokaisella yksilöllinen. Siksi uskon, että tälle ilmiölle on tilausta, varsinkin kun muistetaan että trendejä ei voi tehdä, vaan niille on oltava tarve. Uskon, että Slow -liike tulee vaikuttamaan muotiin niin, että ihmiset alkavat kyllästyä tavaramäärän paljouteen, ja alkavat panostaa hyvään hitaampaan elämäntapaan. Siihen kuuluu itsestä huolehtiminen, itselle ja läheisille ajan ottaminen. Tämä trendi on näkynyt jo pitemmän aikaa mm. joogan suosion kasvuna. Vaatetusmuodissa tämä voisi tarkoittaa panostamista laadukkaampiin vaatteisiin, jotka ovat muotokieleltään ajattomampia ja kestävät aikaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ajassa on läsnä aina useita trendejä yhtä aikaa, eikä kaikista trendeistä tule aina valtavirran omaksumia. Slow -liike on toistaiseksi luksusta, joka on vielä harvojen saavutettavissa, mutta ajan myötä se voi muuttaa suuren ihmisjoukon tapaa ajatella ja tulla megatrendiksi.

Sopiiko Slow -liike Suomeen?
Suomi voisi hyvinkin olla tämänlaisen luksuksen luvattu maa. Yhteiskunnan kiire on yleinen ilmiö meilläkin, mutta meillä on myös jotain mitä monessa maassa ei ole: hiljaisuutta, puhdas luonto, rakentamatonta tilaa. Näistä voidaan muodostaa ihmiselle tila, jossa on mahdollista rauhoittua ja hidastaa ajattelua. Löytää oma sisäinen ääni ja kuunnella missä tahdissa se haluaa asioissa edetä. Utopiaa? Ehkä, mutta sitä tarvitaan jotta maailma kehittyisi eteenpäin! Kerron tässä blogissani myöhemmin, millaisen designkonseptin ryhmämme sai aikaan kurssin aikana näiden ajatusten pohjalta, mikäli saan muulta ryhmältä luvan työn julkaisuun.

Iltapäivän ideointiharjoitukset
Maanantai-iltapäivän käytimme erilaisiin ideointiharjoituksiin, jotka olivat todella hyödyllisiä. Piirsimme tuoteideoita eri tavoilla: nopeasti, hitaammin, yhdellä viivalla piirrettynä jne. Erityisen inspiroivana pidin harjoitusta, jossa piirsimme valkokankaalle heijastetun kuvan tuotteen päälle, ja aloimme vähä vähältä integroimaan sitä valmiiksi tuotteeksi. Eli vaikkapa gramofonista voi saada idean jalkineiden suunnitteluun! Tuotesuunnittelijan kannattaa siis kerätä ympäröivästä maailmasta niitä kuvia ja asioita, jotka puhuttelevat juuri häntä, ja näiden ideoiden pohjalta luoda uusia ideoita ja tuotteita. Todella inspiroivaa! Päätin kerätä itse heti omaa ideapankkia muistikirjaani, joista voin jatkossa jalostaa uusia silhuetteja ja tuotteita. Tähän asti olen kerännyt sinne kuvia valmiista tuotteista (vaatteista) sekä artikkeleita erilaisista ilmiöistä. Nyt siis laajennan sisältöä huomattavasti enkä pidä sitä enää niin rajattuna.