tiistai 18. toukokuuta 2010

Slow Design Week Finland vol. 1 - aloituspäivä

Sain onneksi aivan loistavan syyn aloittaa blogini, joka on ollut jo pitkään perustettuna, mutta kirjoittaminen on aina siirtynyt muiden kiireiden edeltä. Nyt minulla on kuitenkin hyvä syy kirjoittaa kiinnostavasta aiheesta. Olen päässyt mukaan ottamaan osaa Jyväskylän ammattikorkeakoulussa järjestettävälle viikon kestävälle Slow Design Week Finland -kurssille, jonka vetäjänä toimii Aki Choklat. Kurssin tavoitteena on johdattaa opiskelijat Slow Design -ajatustapaan, oppia uusia tapoja ideoida ja ammentaa inspiraatiota lähiympäristöstä, eri materiaaleista sekä tuottaa oma designkonsepti. Kurssista vinkkasi minulle hyvä ystäväni Kaija Savolainen, joka toimii Keski-Suomen taidetoimikunnassa muotoilun läänintaiteilijana. Kurssi alkoi maanantaina 17.5. sillä, että Aki Choklat kertoi omasta taustastaan työelämässä ensin hektisessä amerikkalaisessa uutistoimistossa ja sitten uranvaihdoksestaan designeriksi. Nykyään hän paitsi suunnittelee jalkineita (http://www.akichoklat.com/), myös opettaa italialaisessa Polimoda -koulussa Firenzessä (http://www.polimoda.com/en/home.html), luennoi ja konsultoi yrityksiä ympäri maailmaa sekä tekee trendiennusteita.

Slow-design ajattelutapa - mistä siinä on kyse?

Luento jatkui Slow Design -käsitteen avaamisella. Slow Design on ajatustapa, joka on syntynyt hektisen elämäntavan vastapainoksi. Kun asiat ajatellaan, suunnitellaan ja toteutetaan huolellisemmin, saadaan aikaan jotain ainutlaatuista: laatua, joka kestää aikaa. Ekologinen ajattelutapa onkin osa Slow Designin periaatteita. Akin sanoin maailma ei tarvitse lisää tuotteita, mutta se tarvitsee uusia ideoita. Tämä on mielestäni aivan nerokkaasti ajateltu ja pitää aivan täysin paikkaansa, ja on myös ekologinen tapa ajatella. Maailma ei tule paremmaksi paikaksi uusilla tavaroilla, mutta ideat ja keksinnöt vievät yhteiskuntaa eteenpäin.

Slow -liikkeen esitaistelijana tunnettu Carl Honore toteaa sivullaan (http://www.carlhonore.com/), että Slow -ajattelussa tarkoituksena ei ole tehdä asioita niin nopeasti kuin mahdollista, vaan niin hyvin kuin mahdollista. Tämä ei siis tarkoita sitä, että asiat tehdään laiskasti. Asiat päinvastoin tehdään hyvin, huolella ja oikeaan aikaan. Tuotteen suunnittelu- ja valmistusprosessi voi viedä paljon aikaa, mutta lopputuloksena on aina ainutlaatuinen idea, laadukas tuote jota on vaikea kopioida. Slow Designissä siis ikään kuin yhdistyvät muotoilu ja (taide)käsityöläisyys.

Slow Design - uutta luksusta
Muoti on viime vuosien aikana demokratisoitunut keskiluokan vaurastuessa niin, että luksustuotteetkin ovat nykyään tavallisten kuluttajien saavutettavissa. Tavara ei ole enää luksusta. Mitä luksus sitten on? Se pitää sisällään ajatuksen siitä, että on olemassa jotain tavoittelemisen arvoista, johon kaikilla ei ole varaa. Tässä kiireisessä nyky-yhteiskunnassa hidas elämäntapa ja asioiden tekeminen omaan tahtiin on todellakin luksusta, johon kaikilla ei ole varaa. Kuinka moni ihminen oikeasti pystyy hyppäämään pois oravanpyörästä ja tekemään mitä itse haluaa, milloin itse haluaa? Sellainen ihminen, jolla on varaa tähän luksukseen. Ja tällainen luksus tekee ihmisen aivan varmasti onnellisemmaksi kuin mikään tavara on ketään koskaan tehnyt. Olisiko minulla varaa tähän luksukseen? En voi olla leikkimättä tällä ajatuksella...


Muita Slow-liikkeitä
Maailmalla on myös muita Slow -ajattelutapaan linkittyviä liikkeitä. Kuuluisin niistä lienee Suomessakin trendiksi muodostunut Slow Food -liike (http://www.slowfood.com/), joka on perustettu Italiassa vuonna 1986 vastareaktiona Fast Food -kulttuurille. Sen filosofiaan kuuluu ruoan tuottaminen lähialueella, ruuan hidas valmistus ja myös sen nauttiminen rauhassa ajan kanssa. Ruokaa arvostetaan, se on nautinto ja siitä nautitaan sen ansaitsemalla tavalla. Tästä on kehitetty Citta Slow -liike (http://www.cittaslow.org/index.php), sekin Italiassa vuonna 1999. Citta Slow -maininnan voi saada kaupunki, jonka elämäntyylissä näkyvät Slow -liikkeen arvot. Kaupungissa on oltava mm. monipuolista kulttuuritoimintaa, käsityöläisyyttä, koskematonta luontoa ja aitoja perinteitä.


Hitaus trendien maailmassa
Mitä Slow Design sitten tarkoittaa nopeasti vaihtuvien trendien maailmassa? Onko sille tilaa tehokkuutta vaativassa kaupallisessa maailmassa? Omasta mielestäni sille on paitsi tilaa myös tilausta. Trendit syntyvät aina heiluriliikkeenä: seuraava trendi on aina jatketta edelliselle, kunnes jokin suuntaus tulee tiensä päähän ja heiluriliike kääntyy vastaliikkeeksi. Viime aikoina muoti on esimerkiksi ammentanut paljon inspiraatiota menneiden vuosikymmenien romanttisesta vintage -tyylistä. Kun tämä suuntaus alkaa olla loppuun kaluttu, on oletettavasti seuraava trendisuuntaus futuristinen ja moderni, menneestä suuntaudutaan tulevaisuuteen. Huomattavaa on, että muoti ei koskaan palaa takaisin aivan samanlaisena kuin se on joskus ollut. Vaikka vaikutteita haetaan menneisyydestä, tuotteet tehdään nykypäivän ihanteiden mukaan. Futurismi oli muotia jo 60-luvulla, silloin kun ihminen kävi ensi kertaa kuussa, mutta trendi tuskin palaa samanlaisena, vaan uudella tavalla tulkittuna. Samasta ilmiöstä on mielestäni Slow -liikkeessä kyse. Se on vastaliike Fast-kulttuurille, joka ehkä alkaa tulla tiensä päähän. Ihmisillä on sisäinen tarve tehdä asiat omaan tahtiinsa, ja se tahti on jokaisella yksilöllinen. Siksi uskon, että tälle ilmiölle on tilausta, varsinkin kun muistetaan että trendejä ei voi tehdä, vaan niille on oltava tarve. Uskon, että Slow -liike tulee vaikuttamaan muotiin niin, että ihmiset alkavat kyllästyä tavaramäärän paljouteen, ja alkavat panostaa hyvään hitaampaan elämäntapaan. Siihen kuuluu itsestä huolehtiminen, itselle ja läheisille ajan ottaminen. Tämä trendi on näkynyt jo pitemmän aikaa mm. joogan suosion kasvuna. Vaatetusmuodissa tämä voisi tarkoittaa panostamista laadukkaampiin vaatteisiin, jotka ovat muotokieleltään ajattomampia ja kestävät aikaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ajassa on läsnä aina useita trendejä yhtä aikaa, eikä kaikista trendeistä tule aina valtavirran omaksumia. Slow -liike on toistaiseksi luksusta, joka on vielä harvojen saavutettavissa, mutta ajan myötä se voi muuttaa suuren ihmisjoukon tapaa ajatella ja tulla megatrendiksi.

Sopiiko Slow -liike Suomeen?
Suomi voisi hyvinkin olla tämänlaisen luksuksen luvattu maa. Yhteiskunnan kiire on yleinen ilmiö meilläkin, mutta meillä on myös jotain mitä monessa maassa ei ole: hiljaisuutta, puhdas luonto, rakentamatonta tilaa. Näistä voidaan muodostaa ihmiselle tila, jossa on mahdollista rauhoittua ja hidastaa ajattelua. Löytää oma sisäinen ääni ja kuunnella missä tahdissa se haluaa asioissa edetä. Utopiaa? Ehkä, mutta sitä tarvitaan jotta maailma kehittyisi eteenpäin! Kerron tässä blogissani myöhemmin, millaisen designkonseptin ryhmämme sai aikaan kurssin aikana näiden ajatusten pohjalta, mikäli saan muulta ryhmältä luvan työn julkaisuun.

Iltapäivän ideointiharjoitukset
Maanantai-iltapäivän käytimme erilaisiin ideointiharjoituksiin, jotka olivat todella hyödyllisiä. Piirsimme tuoteideoita eri tavoilla: nopeasti, hitaammin, yhdellä viivalla piirrettynä jne. Erityisen inspiroivana pidin harjoitusta, jossa piirsimme valkokankaalle heijastetun kuvan tuotteen päälle, ja aloimme vähä vähältä integroimaan sitä valmiiksi tuotteeksi. Eli vaikkapa gramofonista voi saada idean jalkineiden suunnitteluun! Tuotesuunnittelijan kannattaa siis kerätä ympäröivästä maailmasta niitä kuvia ja asioita, jotka puhuttelevat juuri häntä, ja näiden ideoiden pohjalta luoda uusia ideoita ja tuotteita. Todella inspiroivaa! Päätin kerätä itse heti omaa ideapankkia muistikirjaani, joista voin jatkossa jalostaa uusia silhuetteja ja tuotteita. Tähän asti olen kerännyt sinne kuvia valmiista tuotteista (vaatteista) sekä artikkeleita erilaisista ilmiöistä. Nyt siis laajennan sisältöä huomattavasti enkä pidä sitä enää niin rajattuna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti